Salvatore Fisichella, tenori

Salvatore Fisichella on syntynyt Sisilian Cataniassa ja opiskellut siellä laulua sopraano Maria Gentilen johdolla. Hän täydensi opintojaan Roomassa maestro Luigi Riccin (Giglin pianisti ja ystävä) ja maestro Paolettin johdolla. V. 1970 hän oli Spoleton XIV Adriano Belli -kilpailun ehdoton voittaja ja debytoi siellä välittömästi Massenet’n Wertherin nimiosassa. Tämän jälkeen hän debytoi Rooman Teatro dell’Operassa Rigolettossa ja Puritaaneissa. Tuosta päivästä lähtien hänen uransa ei ole tuntenut pysähdyksiä ja suurimmat teatterit, instituutiot ja akatemiat (Rooma, Milano, Torino, Venezia, Verona, Genova, Napoli, Bari, Palermo, Catania, Lontoo, Edinburgh, Pariisi, Marseille, Nizza, Avignon, Toulouse, Bordeaux, Rouen, Wien, Bregenz, Lugano, Bern, Basel, Zürich, Berliini, Bonn, München, Hampuri, Frankfurt, Dortmund, Essen, Düsseldorf, Sâo Paulo, Montreal, New York, Tokio, Oslo, Peking, Helsinki jne...) ovat nähneet hänet arvostetuimpien oopperoiden tulkkina, ennen kaikkea Wilhelm Tellissä, Piratassa ja Puritaaneissa hänellä ei ehkä ole maailmassa kilpailijoita.

Hän debytoi Puritaaneissa New Yorkin Metropolitanissa Joan Sutherlandin kanssa v. 1986 tehden suuren vaikutuksen kaupungin lehdistöön, joka luonnehti menestystä esikuvalliseksi. Muita suuria menestyksiä olivat v. 1988 Torinon Teatro Region vihkiäiset La Giocondan Enzon roolissa ja Toscan Cavaradossi v. 1990 Torre del Lagon Puccini-festivaaleilla. Myös Edgardon rooli Lucia di Lammermoorissa La Scalassa v. 1992 oli suuri menestys, kuten Bellini-konsertti Pariisin Champs Elysee -teatterissa 22 minuutin aplodein. Ranskalainen kritiikki määritteli hänet ajankohdan parhaaksi Bellinin tulkitsijaksi.

Fisichella on 1990-luvun lopulla jatkanut uraansa eri puolilla maailmaa menestyksellisesti mm.: Cataniassa La Favoritan Fernando (1995), Torre del Lagon Bohémen Rodolfo (1996), muistettava Traviata Tokiossa June Andersonin kanssa (1996). Uusi vuosituhat alkoi hänen osaltaan kahdella suurella konsertilla Pekingissä ainoana eurooppalaisena laulajana. Vincenzo Bellinin juhlavuotena 2001 hän esiintyi säveltäjän ja omassa kotikaupungissaan Cataniassa Piratan esityksessä Lucia Alibertin ja Roberto Frontalin kanssa. Lokakuussa 2001 Fisichella lauloi Suomen Kansallisoopperassa Toscan Cavaradossin saaden loistavat kritiikit.

Jo mainittujen oopperoiden lisäksi Fisichellan laajaan repertoaariin kuuluvat mm. seuraavat: Rigoletto, Nabucco, Verdin Requiem, Madama Butterfly, Roberto Devereux, Lucrezia Borgia, Mooses Egyptissä, Rossinin Otello, Elisabetta Regina d’Inghilterra, Rossinin Stabat Mater ja Messa di Gloria, La Straniera, Beatrice di Tenda, Capuletit ja Montecchit, Faust, Mefistofele, Attila ja Macbeth.

Beniamino Giglin 100-vuotismuistoksi hän lauloi elokuussa 1990 Veronan Arenalla pidetyssä 15 tenorin megakonsertissa. Corriere della Sera -lehti luokitteli hänet yhdeksi konsertin parhaimmaksi laulajaksi. Giglin syntymäkaupungissa Recanatissa hän lauloi v. 1998 saaden San Vito -kirkossa pidetyssä konsertissa Gigli d’Oro -palkinnon sekä elokuussa 1999 Piazza Leopardilla pidetyssä kolmen tenorin konsertissa (Fabio Armiliaton ja Pietro Ballon kanssa), jonka huippuhetki oli Fisichellan tulkinta Turandotin Nessun dorma -aariasta. Hänelle on annettu monia muita huomattavia tunnustuspalkintoja kuten mm. v. 1994 Bellini d’Oro Catanian Teatro Massimo Bellinissä. Perusteluissa ylistettiin hänen hänen kvaliteettiaan ja tulkitsemiensa Bellinin roolien lukumäärää, mikä vihkii hänet "Catanian joutsenen" (Vincenzo Bellini) kaikkein suurimpien tulkitsijoiden joukkoon. Ylpeyden aihetta antaa myös kansainvälisen VIII Giacomo Lauri-Volpi -palkinnon saaminen Rooman Teatro dell’Operassa.

[Takaisin]