Francisco Casanova

Francisco Casanova, tenori

Francisco Casanova syntyi Dominikaanisessa tasavallassa ja aloitti musiikkiopintonsa kotimaassaan, jonka jälkeen hän täydensi lauluopintojaan maestro Pier Miranda Ferraron kanssa Milanossa. Hän voitti 1990 ensimmäisen palkinnon ja ”La Traviata”-erikoispalkinnon XXVIII Kansainvälisessä Francisco Vinas -kilpailussa Barcelonassa sekä toisen palkinnon Bilbaossa pidetyssä kansainvälisessä oopperalaulajien laulukilpailussa.

V. 1996 hän korvasi Luciano Pavarottin konsertissa nimeltä Pavarotti Plus, joka pidettiin New Yorkin Avery Fisher Hallissa ja esiintyi New Yorkin oopperaorkesterin kanssa Carlo VII:n osassa Verdin Giovanna d’Arcossa. Hänen uransa nousu on ollut hyvin nopea: debyytti Milanon La Scalassa tapahtui Jacopo Foscarin roolissa Verdin I due Foscari -oopperassa Riccardo Mutin johdolla. Casanova laulaa jatkuvasti New Yorkin Metropolitan -oopperassa, jossa debytoi 2001 Manricon roolissa (Trubaduuri). Metropolitanissa hän lauloi sen jälkeen Riccardon (Naamiohuvit), Ismaelen (Nabucco), Cavaradossin (Tosca) ja Oronten (I Lombardi alla Prima Crociata) osat. Viimeksi mainitun hän tulkitsi myös Bolognan Teatro Comunalessa. Hän oli myös Edgardo (Lucia di Lammermoor) ja Cavaradossi (Tosca) Metropolitanin kesäisissä produktioissa Central Parkissa.

Hänen pääroolinsa on vaikea Eleazarin rooli Halevyn oopperassa Juutalaisnainen, jossa debytoi Carnegie Hallissa 1999 Eve Quelerin johdolla, Wienin valtionoopperassa hän debytoi tässä roolissa 2000 sekä tulkitsi sen Tel Avivissa (New Israeli Opera).

Hänen toimintansa Espanjassa on intensiivistä, jossa on laulanut Barcelonan Teatro Liceu’ssa La Giocondassa, I Masnadierissä Bilbaossa, Roberto Devereaux’ssa Oviedossa ja Don Carlosissa Mallorcalla. Etelä-Amerikassa sen sijaan Attilassa Buenos Airesin Teatro Colonissa, Simon Boccanegrassa ja Naamiohuveissa (San Juan ja Puerto Rico), Toscassa (Kolumbian Bogotassa) sekä Andrea Chénier’ssä (Santo Domingossa).

Casanova palasi New Yorkin Carnegie Halliin Verdin Legnanon taistelun Arrigona ja Attilan Forestona ja esiintyi sen jälkeen Wiesbadenissa Enzo Grimaldona La Giocondassa sekä Roberto Devereux’nä Dresdenin juhlilla. Vuonna 2004 hän oli Mario Cavaradossina Genovan Toscassa Daniel Orenin johtamassa ja Luca Ronconin ohjaamassa esityksessä ja tulkitsi Verdin Il Corsaron Carnegie Hall’issa. Sen ohella hän osallistui Bergamon Nuovo Teatro Tendan vihkiäisiin Mariella Devian kanssa. Hän sai osakseen suuren menestyksen Arrigon osan tulkinnasta Metropolitanin Sisilialaisen vesperin produktiossa ja Don Carlon nimiosasta Rooman oopperassa. Hän osallistui 2004 Veronan Arenalla Manricon roolissa (Trubaduuri) ja avasi Genovan Carlo Felice -teatterin sinfonisen kauden Verdin Requiemissa.

V. 2005 hän oli Arrigona (Legnanon taistelu) Piacenzan Teatro Comunalessa ja Ravennan Teatro Alighieri’ssä, jonka tuotti Arturo Toscaninin säätiö. Muita esityksiä olivat: Aviton rooli Montemezzin oopperassa L’Amore dei tre re (Teatro Regio di Torino), Rodolfo (Luisa Miller/Washington), Cavaradossi (Central Park/Metropolitan), Pollione (Norma/Teatro Carlo Felice di Genova), viimeksi mainitun roolin hän lauloi 2006 myös Modenassa, Livornossa, Ferrarassa ja Piacenzassa.

Francisco Casanovan konserttitoiminta on tiivistä ja hän osallistunut Hollannissa Radio VARA:n sinfoniaorkesterin kanssa Sisialaisen vesperin esitykseen, tulkinnut Gabriele Adornon roolin Hamiltonin oopperan kanssa Kanadassa, Rossinin Stabat Materin sekä Columbuksen että Coloradon sinfoniaorkestereiden kanssa. Verdin Requiemissa hän on esiintynyt Haifan, Spoleton (USA) festivaalien ja Rotterdamin orkestereiden kanssa.

Hän on osallistunut Ponchiellin oopperan Marion Delorme live-kokonaislevytykseen Monpellier’ssä marraskuussa 2002 ja saanut Recanatissa ”Gigli d’Oro” -palkinnon toukokuussa 2004.

Casanovan kalenterissa on tehtävämerkintöjä vuoteen 2010 asti mm. Wienin valtionoopperassa (Sisiliainen vesper), Real di Madrid (Trubaduuri), Bilbaossa (Poliuto, Trubaduuri, Legnanon taistelu, I Due Foscari, Naamiohuvit).