Pekka Nuotio syntyi Viipurissa 21. helmikuuta 1929 musikaaliseen sukuun, ja myös
hänen setänsä Auvo Nuotio tunnettiin Suomessa ammattitenorina. Perhe siirtyi
Hämeenlinnaan, josta lupaava laulajanalku ryhtyi 19-vuotiaana käymään kerran
viikossa laulutunneilla Helsingissä Greta Almqvistin luona. Varhaiset opinnot
huipentuivat ensikonserttiin Helsingissä vuonna 1955.
Tärkeimpänä opettajanaan Nuotio piti kuitenkin Olavi Nybergiä, jonka johdolla
hän alkoi opiskella pian ensikonsertin jälkeen. Nybergin kuoltua vuonna 1962 merkittävin
opettaja oli Clemens Klettenberg, jonka tunneilla Nuotio kävi sekä Helsingissä
että Münchenissä. Lisäksi Nuotio täydensi opintojaan myös Italiassa ja Itävallassa.
Nuotion ura ei kuitenkaan ollut pelkkää voittokulkua. Jo 1960-luvun lopulla
hän oli suuressa leikkauksessa, josta toipuminen katkaisi esiintymiset vuodeksi.
Sittemmin pölyallergiaksi todetut vaivat hengityselimissä kehittyivät niin
vaikeiksi, että ne toivat oman varjonsa hienon uran ylle.
Pekka Nuotio: Opera Arias
Recordings 1973 - 1981
| 1 | CILEA | E la solita storia (L'Arlesiana)
|
| 2 | MASCAGNI | Mamma, quel vino (Cavalleria rusticana)
|
| 3 | LEONCAVALLO | Vesti la giubba (I pagliacci)
|
| 4 | LEONCAVALLO | No, Pagliaccio non son (Verdi)
|
| 5 | VERDI | Questa o quella (Rigoletto)
|
| 6 | VERDI | La donna è mobile (Rigoletto)
|
| 7 | VERDI | Di quella pira (Il trovatore)
|
| 8 | PUCCINI | Nessun dorma! (Turandot)
|
| 9 | PUCCINI | E lucevan le stelle (Tosca)
|
| 10 | PUCCINI | Ch'ella mi creda libero (La fanciulla del west)
|
| 11 | PUCCINI | Guardate, pazzo son (Manon Lescaut)
|
| 12 | PYLKKÄNEN | Sata rekeä on lähdössä (Mare ja hänen poikansa)
|
| 13 | PYLKKÄNEN | Mene tyköäni äiti (Mare ja hänen poikansa)
|
| 14 | PYLKKÄNEN | Niin, tahdotko siis (Mare ja hänen poikansa)
|
| 15 | WAGNER | Winterstürme wichen (Die Walküre)
|
| 16 | WAGNER | Ein Schwert verliess mir der Vater (Die Walküre)
|
| 17 | WAGNER | Noch losch das Licht nicht aus (Tristan und Isolde)
|
| 18 | WAGNER | Noch ist kein Schift zu sehn! (Tristan und Isolde)
|
| 19 | WAGNER | Bist du nun tot? (Tristan und Isolde)
|
Finnish Radio Symphony Orchestra, Kari Tikka (1-11), Hannu Bister (12-14),
Okko Kamu (15-19), Jorma Hynninen, baritone (15-19)
Vuonna 1982 Nuotio joutui tekemään vaikean päätöksen ja vetäytymään
sairaseläkkeelle vain 53-vuotiaana. Pekka Nuotio kuoli Helsingissä 18. maaliskuuta
1989.
Nuotio mainitsi laulajaihanteikseen kolme suurta tenoria: Enrico Caruson,
Jussi Björlingin ja Beniamino Giglin. Näistä laulajista saa jo hyvän käsityksen
Nuotion omasta äänityypistä. Hän edusti suomalaisittain poikkeuksellista
välimerellistä, italialaista tenoria. Samalla hän pystyi kuitenkin nostamaan
tenorinsa sankarilliseen hehkuun ja laulamaan myös Tristanin kaltaisia
raskaita Wager-rooleja. Tristanin lisäksi Nuotio mainitsi lempirooleikseen
Verdiltä Rigoletton Mantuan herttuan, Trubaduurin Manricon, Aidan Radamèksen
ja Otellon nimiroolin sekä Puccinilta Turandot'n Calafin.
Pekka Nuotio ei valitettavasti päässyt tallentamaan roolejaan äänilevylle.
Tässä kuultava aariavalikoima on koottu Yleisradion nauhoituksista.
Mascagnin Cavalleria rusticanan Turiddu tuli Nuotion ohjelmistoon
Kansallisoopperassa jo varhain, 1950-luvun lopulla. Sen sijaan Leoncavallon
Pajatson Canio on myöhempää 1960-luvun perua Nuotion roolivalikoimassa.
Puccini oli luonnollisesti tärkeä säveltäjä Nuotiolle, ja hän totesi
vuonna 1977: "Laulan mielelläni Puccinia, kuten hyvää musiikkia yleensäkin.
Se on laulullista ja hyvin kirjoitettua ja siksi helpompaa kuin esim.
Verdin musiikki, jota kuitenkin tulle esitetyksi enemmän." Nuotion
ohjelmistoon kuului myös suomalaista oopperaa; siitä ovat osoituksena kolme
Imantin aariaa Tauno Pylkkäsen (1918-1980) oopperasta Mare ja hänen
poikansa (1943).
Levyä voi tilata seuran puheenjohtajalta hintaan 20 euroa
(jäsenelle sis. lähetyskulut), ei-jäsenille 20 euroa + 2 euroa
lähetyskuluina.
Maksu seuran tilille: Nordea n:o 127150-583806.
Seuran puheenjohtaja: Torsten Brander (puh: 040 5311505,
bgigli@elisanet.fi).